Kodin päivitys 2020-luvulle, nyt se viimein alkoi

Viimein se sitten alkoi, nimittäin yli kaksi vuotta haaveilemani keittiöremontti tai siis, kyse ei ole pelkästä keittiörempasta, vaan tarkoitus on uusia koko talon sisäkatot, lattiat ja seinät samalla kertaa.

Juu, ihan pikku muutoksesta ei ole nyt kyse ja sen vuoksi sitä on ehkä hiukan pelätty niin toteutuksen kuin suunnittelun suhteen. 

Neliöitä, joita muutokset koskevat ei ole kuin reilut 50, mutta seinää kaatuu ja rakennelmia puretaan.

Olemme rakentaneet kotimme (paritalon puolikas) vuonna 1989 (neliöitä yhteensä 80) ja takana on jo yksi isompi muutos viidentoista vuoden takaa. Nyt kuitenkin haluamme modernisoida koko ulkoasun tähän päivään sopivaksi.

Paperille olimme piirtäneet hahmotelmia useampaan kertaan, mutta varsinaisen vision saaminen ilman ammattiapua tuntui haastavalta.

 Niinpä me teimme viime marraskuussa sopimuksen sisustussuunnittelijan kanssa ja istuimme alas pariksi tunniksi kertomaan omia visioita niin materiaalien, värien kuin valaistuksen ja kalusteiden suhteen.

Mietittävää oli paljon ja pelotti, että unohdamme jotain tärkeää, jossa suunnittelijan apu olisi ratkaisevan tärkeä.

No meni pari kuukautta ja sinä aikana olin selannut jo yhden jos toisenkin sisustuslehden ja kiertänyt rautakaupoissa katselemassa tapetteja ja lattiamateriaaleja. Puhumattakaan niistä lukemattomista käynneistä eri keittiöfirmojen nettisivuilla ja muutamassa jopa paikan päällä.  Ai miksikö tein näin? No siksi, että odotin remonttia alkavaksi intopinkeenä.

Jännitin tavattomasti ja olin kuin kissa pistoksissa, miettien miltä suunnitelma tulisi näyttämään. Laitoin emailin kautta lisää infoa toiveista sekä haluamistamme materiaaleista.

           tässä jaetaan neuvoja vaarille tulevaa remontti varten

No vihdoin helmikuun puolessa välin sähköpostiin ilmestyi ”skissikuvia” (nimi oli niin outo, että se piti ihan selvittää googlen kautta) eli ideakuvia, joiden pohjalta sisustussuunnitelma etenisi.

Paloimme jännityksestä kuvia avatessa. En ole ihan varma mitä me niiltä oikein odotimme, mutta hetken kuvia katsellessa siirryimme katsomaan toisiamme. Tässäkö oli ne kauan odottamamme kuvat, ne kuvat, joissa olisi jo jotain viitteitä tulevasta, olihan näiden kuvien tekemiseen kuulemma kulunut peräti 30 tuntia.

Pettymys oli suuri, sillä kuvat olivat sinnepäin kuvia. Kuvia, joissa oli käytetty suunnitteluohjelman huonekaluja (ei siis meidän omia tai toivomiamme) ja nekin mittasuhteiltaan väärin.Varsinkin eniten odottamani keittiö oli niin suuri pettymys, että oikeasti aloin itkemään.

Katselimme ja puntaroimme kuvia muutaman päivän ja sitten alkoi harmittaa oikein tosissaan. Olin kertonut haaveista keittiön säilytyksen ja tasojen suhteen sekä toiveista tuleviksi valaisimiksi, nyt hahmotelmat olivat kaukana siitä, samoin kävi olohuoneen säilytyskalusteen suhteen, se kun tulee sijaitsemaan keskeisellä paikalla ja viemään paljon tilaa. Olimme antaneet sen suhteen melko tarkat ohjeet. Halusimme sen näyttävän meidän valinnalta.

Miksi meidän omat toiveemme oli sivuutettu ja tilalle saimme jotain ihan muuta? Olkookin, että kyse oli ideakuvista, mutta jos tuollaisiin kuviin uhrataan kymmeniä tunteja, niin milloin pääsisimme siihen lopputulokseen, että suunnitelmat ja ennen kaikkea tuleva koti näyttäisi meidän näköisiltä.

No lopulta meidän yhteistyö suunnittelijan kanssa päättyi sopimuksen purkuun, sillä emme enää nähneet miten voisimme edetä. Joskus voi siis käydä näinkin, kiitimme ja maksoimme kohtuullisen korvauksen muutamasta hahmottelukuvasta, joista ei ole meille mitään hyötyä.

Kääk, olimme taas samassa lähtötilanteessa (niin kuin 2 vuotta sitten), vailla mitään suunnitelmaa miten remontti tulisi toteuttaa!

Viikko sopimuksen purkamisen jälkeen sisuunnuimme ja rupesimme piirtämään paperille jälleen kerran niin keittiötä kuin muutakin tilaa. 

Varasimme Ikeasta ajan keittiösuunnitteluun ja olimme ylpeitä itsestämme, mutta, mutta… kotona huomasimme, että Ikean suunnittelija ei ollut ottanut pohjapiirustuksen mukaista ikkunaa huomioon ollenkaan, joten koko toinen seinä kaikkine keittiökaappeineen ja koneineen ei tulisi koskaan toimimaan ilman, että puoli ikkunaan olisi kaapin takana piilossa.

Jälleen kerran pettymys, vaikka paperilla kaikki oli jo näyttänyt niin hyvältä.

No seuraavaksi unohdettiin koko Ikea ja varasimme ajan oman kaupungin keittiöliikkeestä.

Istuimme alas omien piirustuksien kanssa ja valmiin suunnitelman saimmekin jo muutaman päivän sisällä. Ennen keittiön tilausta, he tulivat ja tekivät vielä muutaman tarkistusmittauksen paikan päällä, että varmasti kaikki tulisi olemaan niin kuin pitää.

No tällä hetkellä meillä näyttää tältä ensimmäisen remonttipäivän, oikeastaan purkamisen jälkeen.  Huh,  huh,  en edes muistanut, että alun perin makkarin seinä on ollut sininen tai keittiössä on ollut tuollaiset kaakelit, IIK! 

Mitähän kaikkea sitä paljastuisi, jos ihmisestäkin voisi noin kerros kerrokselta riisua pois vuosien tuomia pintakerroksia, apua.

Se, että meneekö kaikki putkeen ja olemmeko onnistuneet valinnoissamme, tulee nähtäväksi remontin edistyessä eli jännittää ja samalla hiukan pelottaa, mutta nyt mennään täysillä eteenpäin.

Tulen kirjoittamaan lisää toteutuksesta sekä materiaalivalinnoista  remontin edistyessä, kiva, jos seuraat mukana.

Read more

HERKULLINEN VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN/KETO ALFREDON LOHIPASTA

Törmäsin  herkullisen näköiseen Alfredon kanapastaan jo viime viikolla Instagramissa ja koska sitä siellä hehkutettiin niin paljon, jäi se korvien väliin kummittelemaan.

Alkuperäinen pasta on italialais-amerikkalainen arkiruokaklassikko, jonka on kehittänyt ravintoloitsija Alfredo di Lelio vaimolleen. 

Sen on kerrottu parhaimmillaan olevan erinomaista ja herkullista lohturuokaa.

Vähähiilihydraattisen version tein kesäkurpitsan ja herkkusienien avulla (korvasin pastan) ja proteiinin virkaa toimittamaan valitsin kirjolohta. Koska kaapista löytyi Deliciest smetanaa, valmistin siitä maukkaan hapankermakastikkeen.

Tämä vhh pasta vei kielen mennessään!

VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN/KETO ALFREDON LOHIPASTA 

Raaka-aineet:

• 400g kirjolohta fileenä
• 2 kesäkurpitsaa (500g)
• 3 isoa herkkusientä
• 2 valkosipulinkynttä
• 350g Deliciest smetanaa
• ½ sitruunan mehua
• 1-1,5 tl suolaa, pippuria, persiljaa
• 1,5 dl pecorino/parmesan juustoraastetta
• iso nokare voita

OHJE:

Puhdista kirjolohi ruodoista, poista nahka ja leikkaa isoiksi paloiksi.

Pese kesäkurpitsat, raasta tai käytä spiraalileikkuria. 

Laitapyyhkeen sisään ja purista ylimääräinen neste pois.

Leikkaa herkkusienet viipaleiksi.

Kuori ja leikkaa valkosipulinkynnet silpuksi.

Raasta juusto raasteeksi.

Aseta pannu liedelle ja lisää iso nokare voita.

Lisää valkosipulisilppu sekä herkkusieniviipaleet ja anna niiden paistua hetki.

Lisää pannulle seuraavaksi lohipalat ja anna niiden hetki paistua, niin että saat niihin hiukan väriä (ei tarvitse paistaa kypsäksi).

Lisää sitten 350g smetanaa, anna kiehahtaa ja lisää lopuksi kesäkurpitsaraaste/spagetti sekä ½ sitruunan mehu. Mausta suolalla sekä pippurilla ja anna kastikkeen muhia noin 5 minuuttia.

Viimeistele lohipasta sekoittaen kastikkeeseen 1,5 dl juustoraastetta sekä persiljasilppua.

Read more

VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN SITRUUNA-TUOREJUUSTOPIIRAKKA

Ystävänpäivä oli ja meni, tosin ystävää tai omaa perhettä voi mielestäni juhlia ympäri vuoden ihan ilman syytäkin.

Yritin kovasti ehtiä julkaisemaan tämän maistuvan ja raikkaan vähähiilihydraattisen tuorejuustopiirakan ohjeen jo viikko sitten, mutta läppärini on temppuillut (ilmeisesti syönyt liikaa kuvia) ja tässä sitä olen yrittänyt putsata ja ottaa kuvia talteen ulkoiseen muistiin (14867 kpl) ja kaiken kukkuraksi hukkasin reseptin, joka löytyikin tulevan remontin suunnitelmien seasta eilen illalla.

Sitruunaisen tuorejuustopiirakan pohja on mantelijauhoista ja se on paistettu valmiiksi. Lisäksi tarvitaan mascarponea, kuohukermaa, sitruunaa ja muutama teelusikallinen liivatejauhoa sekä hiukan karppisokeria.

Juustopiirakka on helppo ja nopea valmistaa, jääkapissa tekeytymiseen menee 4 tuntia, mutta pakkasessa saat sen valmiiksi parissa tunnissa.

SITRUUNAINEN VHH TUOREJUUSTOPIIRAKKA

Pohja:

• 4 dl mantelijauhoja
• 60g voita
• 2 rkl karppisokeria
• 1 tl psyllium jauhetta
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 kananmuna
• ripaus suolaa

OHJE:

Sekoita mantelijauhojen sekaan 2 rkl karppisokeria, 1 tl psylliumia, 1 tl leivinjauhetta sekä ripaus suolaa.

Sulata 60 g voita ja jäähdytä.

Riko 1 kananmuna jauhojen ja mausteiden sekaan, sekoita hyvin.

Lisää lopuksi jäähtynyt, sulatettu voi. Laita taikina pussiin/tuorekelmuun ja vetäytymään jääkaappiin noin 30 minuutiksi.

Aseta uunin lämpötilaksi 200 astetta.

Voitele tarvittaessa piirakkavuoka (20-22 cm) ja painele sormin taikina ohuelti pohjaan ja reunoille. Pistä haarukalla reikiä pohjaan.

Paista piirakkaa n. 10 minuuttia uunin keskitasolla. Anna jäähtyä.

TÄYTE:

• 1 prk mascarponejuustoa
• 2 dl kuohukermaa
• 2 sitruunan kuori ja mehu
• 1-2 tl vaniljauutetta
• 3 rkl karppisokeria (jos haluat makeampaa lisää 1 rkl enemmän)
• 3 tl liivatejauhetta (voi korvata liivatelevyillä)

Koristeluun marjoja ja sitruunan/limen viipaleita

OHJE:

Pese sitruunat hyvin (käytä mieluiten luomu), raasta kummankin sitruunan kuori ja purista mehu.

Laita mascarponejuusto kulhoon ja sekoita joukkoon sitruunan kuoret sekä vaniljauute.

Kaada sitruunamehu mikron kestävään astiaan ja mittaa joukkoon 3 tl liivatejauhoa, annan hetki turvota.

Vispaa 2 dl kuohukermaa yhdessä 3 rkl karppia sokeria kanssa vaahdoksi.

Laita turvonnut liivate-sitruunamehu mikroaaltouuniin 20 sekunniksi ja lisää sitten mascarponen joukkoon hyvin sekoittaen.

Yhdistä lopuksi mascarponeseos vaahdotetun kermavaahdon sekaan ja täytä piirakkapohja. Anna vetäytyä jääkaapissa 4 tuntia (pakkasessa 2 tuntia).

Koristele piirakka marjoin ja sitruunan/limen viipalein.

Read more

VHH/KETO, 2 x VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN JA HERKULLINEN PASTA, PEKONI SEKÄ PINAATTI

Joskus se onnistuu heti, joskus se vaatii paljon työtä. Tällä kertaa mentiin vaikeimman kautta, mutta kun lopputulos oli tämä, siis jumalaisen hyvää vähähiilihydraattista pekoni- ja pinaattipastaa, niin ei se enää niin harmita.

Olen kyllä miettinyt paljon, olenko peräti masokisti, kun illalla töiden jälkeen, kellon ollessa jo 19.00, ryntään keittiöön moneksi tunniksi (välillä jopa puoleen yöhön) keittelemään ja kokeilemaan uutta reseptiä.

 

Eikä siinä vielä kaikki, sillä arvaa vaan miltä se keittiö näyttää kymmenien likaisten astioiden, avattujen purkkien ja pussien jälkeen. Jälki on kuin maanjäristyksen jäljiltä ja sitten ennen nukkumaan menoa, se kaikki on siivottava ja laitettava paikat kuntoon, huoh!

Mun oli tehnyt mieli jo pidemmän aikaa pastaa, olihan viimeisestä  pasta-ateriasta jo yli 5 kk.

  ensimmäinen yritys:  pinaattipastaa kanapullia ja juustokastiketta,   kuten huomaat liian paksua ja kumimaista  (ohjeessa liikaa psylliumia)

Netti on pullollaan vähähiilihydraattisia ketopastoja, mutta kokeiltuani niistä useita eri versioita, en sitä omaa, itselleni maistuvaa reseptiä löytänyt. Joku oli ihan mautonta, joku maistui liikaa munalta, jotkut liian paksuja ja kumimaisia. Meinasin jo lopettaa kokeilut, sillä ajatus pastasta parin illan jälkeen ei enää kauheasti innostanut, se tuli jo korvista ulos!

Olen kuitenkin sellainen ihminen, joka ei helposti jätä leikkiä kesken ja onneksi tällä kertaa tuo kaikki vaiva palkittiin.

Lopputuloksena syntyi erittäin maukasta, ohutta ja vähähiilihydraattista pastaa kahdella tapaa eli  pekoni- ja pinaattipastaa. 

Kummatkin ketopastat maistuvat tosi hyviltä ihan sellaisenaan, mutta enemmän niistä kuitenkin saa irti, kun paistat kylkeen joko sieniä tai miniluumutomaatteja.

Pasta valmistuu n. 20 minuutissa lautaselle, joten mikään työläs ruoka ei ole kyseessä. Yhdestä pellillisestä riittää kahdelle ja kaksinkertaistamalla ohjeen, niin siitä ruokailee jo 4 kertaa. Paista pasta myös silloin kahdessa erässä, että se on oikean paksuista ( uunipelti  40 x 35).

Valmis pasta säilyy jääkapissa pari päivää hyvänä, joko tiiviiseen purkkiin tai pussiin pakattuna (olen kuullut joidenkin myös pakastaneen, mutta itse en ole vielä kerennyt kokeilla).

Valmista vähähiilihydraattista pastaa ei enää keitetä, vaan lämmitys tapahtuu joko mikrossa tai nopeasti pannulla kastikkeen seassa lämmittäen.

Ja sitten ohjeeseen, että pääset sinäkin pian näitä nauttimaan.

VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN PEKONIPASTA

Raaka-aineet:

• 2 munaa
• 120g (n. 4 rkl) philadelphia tuorejuusto (mielestäni maustetut eivät toimineet)
• paketti pekonia, josta 4-5 siivua paahdettua pekonia pastataikinaan
• 2 rkl parmesan juustoraastetta
• ripaus pippuria, valkosipulijauhetta, suolaa
• 10g psylliumia (n. 1 rkl)
• öljyä

OHJE:

Aseta uunin lämpötilaksi 170 astetta.

Levitä pekonisiivut leivinpaperin päälle uunipellille, laita lämpiävään uuniin ja paista rapeiksi.

MUISTA PEKONIEN JÄLKEEN ALENTAA UUNIN LÄMPÖTILA 150 ASTEESEEN!

Riko munat kulhoon ja sekoita rakenne rikki.

Lusikoi tuorejuusto, mausteet, jäähtyneet pienityt pekonipalat sekä parmesan juustoraaste tehosekoittimeen (tarvitset terällisen mixerin) ja aja seos sileäksi massaksi, jos jostain syystä terä ei jaksa leikata pekonia pieneksi, lisää tilkka kermaa joukkoon. Lisää se sitten sekoittaen munien joukkoon.

Lisää lopuksi psyllium ja anna taikinan levätä n. 5 minuuttia, että se turpoaa.

Laita leivinpaperi uunipellille ja levitä oliiviöljyä kevyesti paperin päälle. Kaada pastataikina keskelle peltiä ja öljyä toinen leivinpaperi kanneksi päälle (öljytty puoli alaspäin).

Painele taikina käsin (paperin päältä) koko pellin kokoiseksi, ohueksi levyksi. Paista pastataikinaa 10 minuuttia uunin keskitasolla ja annan jäähtyä. Ota päällimmäinen paperi pois ja rullaa pastalevy tiiviiksi rullaksi. Leikkaa sitten rullasta 1/2 - 1 sentin levyisiä pastarullia.

LISUKE PEKONIPASTALLE

• 1 dl pienittyjä sieniä (mm.suppilovahveroita, sekasieniä,herkkusieniä, itse käytin shimeji sieniä)
• 1 silputtu sipuli
• 1 valkosipulinkynsi
• loput pekonisiivut (taikinasta yli jääneet)
• valkopippuria, suolaa, persiljaa
• voita paistamiseen

Lisää nokare voita pannulle ja anna sienten sekä silputun sipulin  ruskistua ja pehmetä. Lisää lopuksi hienonnettu valkosipulinkynsi sekä mausteet, pekonisilppu ja persilja. Sekoita pekonipasta paistoksen sekaan ja anna hiukan lämmetä.

VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN PINAATTIPASTA

Raaka-aineet:

• 2 munaa
• 60g (n. 2 rkl) philadelphia tuorejuustoa (valmiiksi maustetut eivät mielestäni toimi)
• 1 rkl majoneesia (30g)
• 40g tuoretta pinaattia (pieni kahvikupillinen)
• ripaus suolaa ja sitruunapippuria
• 20g psylliumia (n. 2 rkl)
• öljyä voiteluun

OHJE:

ASETA UUNIN LÄMPÖTILAKSI 150 ASTETTA

Riko munat kulhoon ja vispaa rakenne rikki.

Mittaa tuorejuusto, majoneesi, pinaatinlehdet ja mausteet mixeriin ja aja seos sileäksi massaksi. Sekoita massa munien kanssa ja lisää lopuksi 2 rkl psylliumia. Anna taikinan seistä n. 5 minuuttia.

Laita leivinpaperi uunipellille ja voitele kevyesti oliiviöljyllä. Kaada pastataikina keskelle peltiä ja öljyä toinen leivinpaperi kanneksi päälle (öljypinta alaspäin).

Painele taikina käsin (paperin päältä) koko pellin kokoiseksi, ohueksi levyksi. Paista pastataikinaa 8 minuuttia uunin keskitasolla ja annan jäähtyä. Ota päällimmäinen paperi pois ja rullaa pastalevy tiiviiksi rullaksi. Leikkaa sitten rullasta korkeintaan sentin levyisiä pastarullia.

LISUKE PINAATTIPASTALLE

Miniluumutomaatteja, pieni silputtu sipuli, 1 valkosipulinkynsi, yrttejä, voita.

Laita nokare voita pannulle ja lisää sipulisilppu, hienonnettu valkosipulinkynsi sekä miniluumutomaatit.

Anna tomaattien ja sipulin paistua pehmeiksi (painele tomattien rakennetta hieman rikki lastalla. Mausta kevyesti suolalla, pippurilla sekä yrteillä.

Sekoita valmiin paistoksen sekaan pinaattipasta, anna lämmetä, varo sekoittamasta pastaa rikki.

Read more

KASVISRUOKAA KOKO PERHEELLE, UUTUUSKIRJA, JOSTA LÖYTYY PALJON TIETOA JA RESEPTEJÄ TERVEELLISEEN RUOKAILUUN

*kirja on saatu arvostelukappaleena

Jo yhä useammassa perheessä on tehty tai ainakin mietitty isoja muutoksia, mitä tulee kasvisruokaan sekä ruokakorimme  sisältöön.

Kasvisruoka on ilmastoystävällistä ja sen hiilijalanjälki pieni.

Ja varsin kiitollista se on myös terveydellisistä syistä, nimittäin vihannekset ja juurekset sisältävät paljon suolistolle tarpeellisia kuituja sekä vitamiineja.

Mutta mitä niistä kasviksista voisi sitten tehdä?

Monelta meistä menee sormi suuhun miettiessä, miten valmistaa muutakin kuin sosekeittoa.

Onneksi apu löytyy Sari Spåran uutuskirjasta:

”KASVISRUOKAA  KOKO  PERHEELLE”

Sari on perheineen halunnut olla mahdollisimman omavarainen viljelemällä omia kasviksia. Myös ruokatuotanto sekä ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet suuresti hänen ajattelutapaansa.

Kirjan resepteissä (yli 100) on käytetty mahdollisimman suurelta osin kestävyyden kannalta edullisia sekä vähemmän kuormittavia ruoka-aineita.

Ilmiselvästi ohjeissa on suosittu kotimaisia satokauden kasviksia.

”hyvin toteutettuna kasvisruokavalio edistää terveyttä”

- verenpaine, kolesteroli, sydänystävällisyys

Kirjassa on tuotu esille myös vinkkejä, joilla jokainen voi vähentää omaa ruokahävikkiä niin uusiokäytön kuin tähteiden hyväksi käytössä.

Saatuani tämän reseptikirjan käteeni olin ihastunut varsin monista asioista, mitä tulee kirjaan.

Ensinnäkin ihastuin kirjan kokoon, sillä tämä on niin käteen sopiva, rakastan myös kovia kansia, koska näin kirja säilyy hyvänä (ainakin itselläni).

Kirjan kansi on hurmaava, sillä se on kuin suoraan koulun kasvistaulusta ja sisällöstä löytyy varsin kattava tietopläjäys ympäristöystävällisestä ruuasta, hävikin kautta hyvien ruokavalintojen tekemiseen.

Reseptejä löytyy aamupaloista päivälliseen, unohtamatta välipaloja.

Monet kasvikset, juurekset sekä palkokasvit ovat saaneet oman osionsa, joten ne ovat helposti löydettävissä kirjan sivuilta. Ostat sitten kesäkurpitsaa, kaalia, bataattia tai vaikka linssejä, niin sisällysluettelosta löydät helposti reseptin, jonka mukaan voit valmistaa niistä ruokia.

Kirjan ohjeet ovat erittäin selkeitä ja kuvat niin herkullisia, joten ne varmasti ihastuttavat ja edesauttavat myös sinua kokeilemaan uusia kasvisruokia. Ja mikä upeaa, niin jokaiselle reseptille on laskettu kalorimäärät (hyvä pohja ravinnon saannille) sekä ohjeiden yllä on ilmoitettu valmistustavat kypsennysaikoineen, tämä helpotta kovasti, kun näet mitä ja miten kauan ruoanlaitto kestää.

Voit tilata kirjan täältä.

Itse ihastuin todella moneen reseptiin, kuten mm. ratatouille, caponata, kaalicurry, mutta ihan ensimmäiseksi oli pakko tehdä tämä ”kolmen viikon salaatti”.

Siis oikeasti, näin helposti moneksi päiväksi salaattia, joka sopii myös mun vhh –ruokavalioon, JES!  Nyt ei tarvitse ainakaan salaattipuolta miettiä muutamaan päivään, tuskin tuo meillä 3 viikkoa säilyy, mutta tehdään sitten lisää, kun edelliset on syöty.

Muista desinfioida purkit ennen käyttöä.

KOLMEN VIIKON SALAATTI

Tämä upea lisukesalaatti on klassikkoainesta. Salaatin nimi juontaa juurensa siihen, että se säilyy jääkaapissa säilytettynä kolmisen viikkoa. 

Annoskoko 8 ja kalorimäärä 150 kcal

Raaka-aineet:

• 1kg punakaalia/valkokaalia (laitoin kumpaakin)
• 800g porkkanoita (vaihdoin vhh:n takia retikkaan)
• 1 punasipuli (sipulinystävänä laitoin 2 kpl)
• 1 punainen paprika
• 1 vihreä paprika

Liemi:

• 1,5 dl omenaviinietikkaa
• 1/2 dl sokeria (vaihdoin karppisokeriin)
• 1/2 dl rypsiöljyä (vaihdoin oliiviöljyyn)
• 1/2 dl oliiviöljyä
• n. 1 rkl suolaa tai maun mukaan
• (lisäsin omaan salaattiin 2 valkosipulinkynttä ja seuraavaan satsiin laitan vielä chilipalkoja)

-koska itseltäni ei löytynyt tähän hätään yhtä isoa purkkia, purkitin ne 4 pienempään ja tein tuon liemen kaksinkertaisena

1. Raasta kaikki salaatin ainekset karkeaksi raasteeksi. Laita raasteet suureen kannelliseen purkkiin.

2. Lisää kaikki liemen ainekset kattilaan ja keitä kiehuvaksi. Anna kiehua kunnes sokeri ja suola sulavat, Tarkista maku.

3. Kaada liemi raasteiden päälle ja sulje kansi.

4. Anna purkin jäähtyä hetki huoneenlämmössä ennen kuin nostat sen jääkaappiin.

Toivottavasti sinä nautit kirjasta yhtä paljon kuin minä!

Tämän kirjan sivuja tullaan ainakin meillä kääntämään ahkerasti.

Read more