TERVETULOA MEILLE, KODIN ISO MUUTOS



Viimeisiä muuttolaatikoita purettiin eilen ja samalla löysivät myös loput huonekalut oman paikkansa. Aikaa remontin aloituspäivästä loppumiseen kului kuitenkin 2 kuukautta, mutta lopputulosta katsellessani ihan sama, mä nimittäin rakastan meidän uutta kotia ihan satasella ja ehdottomasti mun miestäni, joka antoi vapaat kädet suunnitella, luotti mun valintoihin ja vieläpä joutui kaiken rahoittamaan, kiitos kulta <3.

                          Tervetuloa!

Remontin pitkittymiseen vaikuttivat myös meistä riippumattomat syyt, kuten esim. väliovien pitkä toimitus (8 viikkoa), muutama väärin mitattu keittiökaappi (onneksi oli tehtaan syy) sekä yksinkertaisesti se, että töissäkin piti käydä. Ja jos totta puhutaan niin suurihan tämä remppa oli.

                                      astu sisään

Jos kysyt multa mikä on mielestäni upeinta kodissamme, niin vastaus on ehdottomasti kaikki, sillä koko sisustus kulkee näin avarassa tilassa samaa linjaa ja luo yhtenäisen kokonaisuuden.





No erityisen ylpeä olen keittiön sekä valaistuksen ja tuon olohuoneen ison senkin suunnittelusta (kiitos senkin toteuttamisesta kuuluu meidän keittiön toimittajalle. 

Koska kokemusta mulla ei aiemmin ole moisista ollut, niin arvaa vaan kuinka monta kertaa remontin aikana kyseenalaistin päätöksiäni (välillä meni yöunetkin).

                                ylös aukeavat ovet on niin parhaita ja iso allas

                              mun aina haaveilemani apteekkari


                       aamiaiskaapin virkaa toimittamassa ja olisihan tuon mikronkin voinut integroida,
                       mutta loppu peleissä tosi vähän meillä sille käyttöä

                            tuon liesitason saa toimimaan koko lieden leveydeltä,
                            mahtuu siis isompikin parila

                             työtaso sisältää myös viinikaapin


Keittiö suurentui noin 70 %, koska iso vaatekaappi purettiin alta ja samoin kävi sille baarikaapistolle, joka jakoi kodin kahtia. Saatiin siis tilaa niin leveyteen kuin pituuteenkin ja ennen kaikkea sain sitä kaipaamaani työtilaa, toimintojen järkeistämistä ja kunnollisen pitkän ruokapöydän.

                       ei tuu yhtään ikävä  :)





Koti kyllä raikastui ja valostui ihan valtavasti, kun entisten tummien materiaalien tilalle tuli vaalea lattia, katto sekä seinät. Ja vaikka olohuoneen ja makuuhuoneen seinät on päällystetty tummilla tapeteilla, se antaa vain enemmän särmää kuitenkaan pimentämättä huoneita.




Isoin ja eniten aikaa vievä työvaihe oli katon muuttaminen vanhasta paneelikatosta levykatoksi. Ette usko sitä kiroilun määrää, kun joka seinä ja katon kulma oli vinksallaan (no kukahan sen oli rakentanut 30 vuotta aiemmin, heh heh).





Ihana oli saada viimein rasiat ja valot upotettua oikeisiin kohtiin ilman turhia johtojen vetämisiä. Ja miten paljon kehitys onkaan kulkenut eteenpäin säätimien ja pistorasioiden suhteen (lattialämmöt säädetään nyt muualta kuin paraatipaikalta keskeltä olohuonetta).

Eniten arvelutti säilytystilojen riittävyys, jouduin nimittäin luopumaan 7 eri vitriinistä ja kaapista (vaatesäilytys, liinavaatteet, lasit ja astiat, kirjat ja valokuvat sekä kaikki muu sälä mitä nyt kaappeihin tungetaan).



                                ehdin jo kokeilla keltaistakin

Osasta tavarasta toki luovuin ja osa joutikin roskiin. Senkki ja uusi keittiö vetää paljon ja sänky ostettiin säilytyslaatikolla.

                             isännän työhuone ja vierashuone vielä vähän kesken

Vanhoista huonekaluista jäi vain ruoka- ja olkkarin pöytä, sohva ja isännän lepotuoli ja pari jalkalamppua. Onneksi niille vanhoille löytyi uusi omistaja, samoin kuin keittiökalusteille.

                       vaatesäilytys siirtyi tuulikaappiin, jossa joka rempan viimeiset listat odottavat                                       naulaajaansa  :)


           tuulikaapin sähkökeskus tuunattu vauvan kakan keltaisesta matta mustaksi, 
           vielä pitää vaihtaa tuo kovapuutaso kenkäkaappin päälle ja ehkä se kaipaisi jotain muutakin 

 Saunatilat ja wc ovat edelleen remontoimatta, mutta nyt on oikea hetki hengähtää, kerätä voimia ja rahaa.

Jos haluat kurkistaa miten kaikki alkoi, niin löydät sen täältä


Kiva kun piipahdit meillä ja mitä aurinkoisinta kesää sinulle!

15 Comments

Kodin päivitys 2020-luvulle, nyt se viimein alkoi



Viimein se sitten alkoi, nimittäin yli kaksi vuotta haaveilemani keittiöremontti tai siis, kyse ei ole pelkästä keittiörempasta, vaan tarkoitus on uusia koko talon sisäkatot, lattiat ja seinät samalla kertaa.

Juu, ihan pikku muutoksesta ei ole nyt kyse ja sen vuoksi sitä on ehkä hiukan pelätty niin toteutuksen kuin suunnittelun suhteen. 

Neliöitä, joita muutokset koskevat ei ole kuin reilut 50, mutta seinää kaatuu ja rakennelmia puretaan.


Olemme rakentaneet kotimme (paritalon puolikas) vuonna 1989 (neliöitä yhteensä 80) ja takana on jo yksi isompi muutos viidentoista vuoden takaa. Nyt kuitenkin haluamme modernisoida koko ulkoasun tähän päivään sopivaksi.

Paperille olimme piirtäneet hahmotelmia useampaan kertaan, mutta varsinaisen vision saaminen ilman ammattiapua tuntui haastavalta.


 Niinpä me teimme viime marraskuussa sopimuksen sisustussuunnittelijan kanssa ja istuimme alas pariksi tunniksi kertomaan omia visioita niin materiaalien, värien kuin valaistuksen ja kalusteiden suhteen.

Mietittävää oli paljon ja pelotti, että unohdamme jotain tärkeää, jossa suunnittelijan apu olisi ratkaisevan tärkeä.


No meni pari kuukautta ja sinä aikana olin selannut jo yhden jos toisenkin sisustuslehden ja kiertänyt rautakaupoissa katselemassa tapetteja ja lattiamateriaaleja. Puhumattakaan niistä lukemattomista käynneistä eri keittiöfirmojen nettisivuilla ja muutamassa jopa paikan päällä.  Ai miksikö tein näin? No siksi, että odotin remonttia alkavaksi intopinkeenä.

Jännitin tavattomasti ja olin kuin kissa pistoksissa, miettien miltä suunnitelma tulisi näyttämään. Laitoin emailin kautta lisää infoa toiveista sekä haluamistamme materiaaleista.

           tässä jaetaan neuvoja vaarille tulevaa remontti varten

No vihdoin helmikuun puolessa välin sähköpostiin ilmestyi ”skissikuvia” (nimi oli niin outo, että se piti ihan selvittää googlen kautta) eli ideakuvia, joiden pohjalta sisustussuunnitelma etenisi.

Paloimme jännityksestä kuvia avatessa. En ole ihan varma mitä me niiltä oikein odotimme, mutta hetken kuvia katsellessa siirryimme katsomaan toisiamme. Tässäkö oli ne kauan odottamamme kuvat, ne kuvat, joissa olisi jo jotain viitteitä tulevasta, olihan näiden kuvien tekemiseen kuulemma kulunut peräti 30 tuntia.


Pettymys oli suuri, sillä kuvat olivat sinnepäin kuvia. Kuvia, joissa oli käytetty suunnitteluohjelman huonekaluja (ei siis meidän omia tai toivomiamme) ja nekin mittasuhteiltaan väärin.Varsinkin eniten odottamani keittiö oli niin suuri pettymys, että oikeasti aloin itkemään.

Katselimme ja puntaroimme kuvia muutaman päivän ja sitten alkoi harmittaa oikein tosissaan. Olin kertonut haaveista keittiön säilytyksen ja tasojen suhteen sekä toiveista tuleviksi valaisimiksi, nyt hahmotelmat olivat kaukana siitä, samoin kävi olohuoneen säilytyskalusteen suhteen, se kun tulee sijaitsemaan keskeisellä paikalla ja viemään paljon tilaa. Olimme antaneet sen suhteen melko tarkat ohjeet. Halusimme sen näyttävän meidän valinnalta.


Miksi meidän omat toiveemme oli sivuutettu ja tilalle saimme jotain ihan muuta? Olkookin, että kyse oli ideakuvista, mutta jos tuollaisiin kuviin uhrataan kymmeniä tunteja, niin milloin pääsisimme siihen lopputulokseen, että suunnitelmat ja ennen kaikkea tuleva koti näyttäisi meidän näköisiltä.

No lopulta meidän yhteistyö suunnittelijan kanssa päättyi sopimuksen purkuun, sillä emme enää nähneet miten voisimme edetä. Joskus voi siis käydä näinkin, kiitimme ja maksoimme kohtuullisen korvauksen muutamasta hahmottelukuvasta, joista ei ole meille mitään hyötyä.


Kääk, olimme taas samassa lähtötilanteessa (niin kuin 2 vuotta sitten), vailla mitään suunnitelmaa miten remontti tulisi toteuttaa!

Viikko sopimuksen purkamisen jälkeen sisuunnuimme ja rupesimme piirtämään paperille jälleen kerran niin keittiötä kuin muutakin tilaa. 




Varasimme Ikeasta ajan keittiösuunnitteluun ja olimme ylpeitä itsestämme, mutta, mutta… kotona huomasimme, että Ikean suunnittelija ei ollut ottanut pohjapiirustuksen mukaista ikkunaa huomioon ollenkaan, joten koko toinen seinä kaikkine keittiökaappeineen ja koneineen ei tulisi koskaan toimimaan ilman, että puoli ikkunaan olisi kaapin takana piilossa.

Jälleen kerran pettymys, vaikka paperilla kaikki oli jo näyttänyt niin hyvältä.


No seuraavaksi unohdettiin koko Ikea ja varasimme ajan oman kaupungin keittiöliikkeestä.

Istuimme alas omien piirustuksien kanssa ja valmiin suunnitelman saimmekin jo muutaman päivän sisällä. Ennen keittiön tilausta, he tulivat ja tekivät vielä muutaman tarkistusmittauksen paikan päällä, että varmasti kaikki tulisi olemaan niin kuin pitää.



No tällä hetkellä meillä näyttää tältä ensimmäisen remonttipäivän, oikeastaan purkamisen jälkeen.  Huh,  huh,  en edes muistanut, että alun perin makkarin seinä on ollut sininen tai keittiössä on ollut tuollaiset kaakelit, IIK! 

Mitähän kaikkea sitä paljastuisi, jos ihmisestäkin voisi noin kerros kerrokselta riisua pois vuosien tuomia pintakerroksia, apua.



Se, että meneekö kaikki putkeen ja olemmeko onnistuneet valinnoissamme, tulee nähtäväksi remontin edistyessä eli jännittää ja samalla hiukan pelottaa, mutta nyt mennään täysillä eteenpäin.

Tulen kirjoittamaan lisää toteutuksesta sekä materiaalivalinnoista  remontin edistyessä, kiva, jos seuraat mukana.




17 Comments

HERKULLINEN VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN/KETO ALFREDON LOHIPASTA




Törmäsin  herkullisen näköiseen Alfredon kanapastaan jo viime viikolla Instagramissa ja koska sitä siellä hehkutettiin niin paljon, jäi se korvien väliin kummittelemaan.


Alkuperäinen pasta on italialais-amerikkalainen arkiruokaklassikko, jonka on kehittänyt ravintoloitsija Alfredo di Lelio vaimolleen. 

Sen on kerrottu parhaimmillaan olevan erinomaista ja herkullista lohturuokaa.



Vähähiilihydraattisen version tein kesäkurpitsan ja herkkusienien avulla (korvasin pastan) ja proteiinin virkaa toimittamaan valitsin kirjolohta. Koska kaapista löytyi Deliciest smetanaa, valmistin siitä maukkaan hapankermakastikkeen.

Tämä vhh pasta vei kielen mennessään!

VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN/KETO ALFREDON LOHIPASTA 


Raaka-aineet:

  • 400g kirjolohta fileenä
  • 2 kesäkurpitsaa (500g)
  • 3 isoa herkkusientä
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 350g Deliciest smetanaa
  • ½ sitruunan mehua
  • 1-1,5 tl suolaa, pippuria, persiljaa
  • 1,5 dl pecorino/parmesan juustoraastetta
  • iso nokare voita


OHJE:

Puhdista kirjolohi ruodoista, poista nahka ja leikkaa isoiksi paloiksi.

Pese kesäkurpitsat, raasta tai käytä spiraalileikkuria. 
Laitapyyhkeen sisään ja purista ylimääräinen neste pois.

Leikkaa herkkusienet viipaleiksi.

Kuori ja leikkaa valkosipulinkynnet silpuksi.

Raasta juusto raasteeksi.

Aseta pannu liedelle ja lisää iso nokare voita.

Lisää valkosipulisilppu sekä herkkusieniviipaleet ja anna niiden paistua hetki.

Lisää pannulle seuraavaksi lohipalat ja anna niiden hetki paistua, niin että saat niihin hiukan väriä (ei tarvitse paistaa kypsäksi).

Lisää sitten 350g smetanaa, anna kiehahtaa ja lisää lopuksi kesäkurpitsaraaste/spagetti sekä ½ sitruunan mehu. Mausta suolalla sekä pippurilla ja anna kastikkeen muhia noin 5 minuuttia.

Viimeistele lohipasta sekoittaen kastikkeeseen 1,5 dl juustoraastetta sekä persiljasilppua.

5 Comments

VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN SITRUUNA-TUOREJUUSTOPIIRAKKA





Ystävänpäivä oli ja meni, tosin ystävää tai omaa perhettä voi mielestäni juhlia ympäri vuoden ihan ilman syytäkin.

Yritin kovasti ehtiä julkaisemaan tämän maistuvan ja raikkaan vähähiilihydraattisen tuorejuustopiirakan ohjeen jo viikko sitten, mutta läppärini on temppuillut (ilmeisesti syönyt liikaa kuvia) ja tässä sitä olen yrittänyt putsata ja ottaa kuvia talteen ulkoiseen muistiin (14867 kpl) ja kaiken kukkuraksi hukkasin reseptin, joka löytyikin tulevan remontin suunnitelmien seasta eilen illalla.


Sitruunaisen tuorejuustopiirakan pohja on mantelijauhoista ja se on paistettu valmiiksi. Lisäksi tarvitaan mascarponea, kuohukermaa, sitruunaa ja muutama teelusikallinen liivatejauhoa sekä hiukan karppisokeria.


Juustopiirakka on helppo ja nopea valmistaa, jääkapissa tekeytymiseen menee 4 tuntia, mutta pakkasessa saat sen valmiiksi parissa tunnissa.





SITRUUNAINEN VHH TUOREJUUSTOPIIRAKKA

Pohja:

  • 4 dl mantelijauhoja
  • 60g voita
  • 2 rkl karppisokeria
  • 1 tl psyllium jauhetta
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 kananmuna
  • ripaus suolaa


OHJE:

Sekoita mantelijauhojen sekaan 2 rkl karppisokeria, 1 tl psylliumia, 1 tl leivinjauhetta sekä ripaus suolaa.

Sulata 60 g voita ja jäähdytä.

Riko 1 kananmuna jauhojen ja mausteiden sekaan, sekoita hyvin.

Lisää lopuksi jäähtynyt, sulatettu voi. Laita taikina pussiin/tuorekelmuun ja vetäytymään jääkaappiin noin 30 minuutiksi.

Aseta uunin lämpötilaksi 200 astetta.

Voitele tarvittaessa piirakkavuoka (20-22 cm) ja painele sormin taikina ohuelti pohjaan ja reunoille. Pistä haarukalla reikiä pohjaan.

Paista piirakkaa n. 10 minuuttia uunin keskitasolla. Anna jäähtyä.


TÄYTE:

  • 1 prk mascarponejuustoa
  • 2 dl kuohukermaa
  • 2 sitruunan kuori ja mehu
  • 1-2 tl vaniljauutetta
  • 3 rkl karppisokeria (jos haluat makeampaa lisää 1 rkl enemmän)
  • 3 tl liivatejauhetta (voi korvata liivatelevyillä)
Koristeluun marjoja ja sitruunan/limen viipaleita


OHJE:

Pese sitruunat hyvin (käytä mieluiten luomu), raasta kummankin sitruunan kuori ja purista mehu.

Laita mascarponejuusto kulhoon ja sekoita joukkoon sitruunan kuoret sekä vaniljauute.

Kaada sitruunamehu mikron kestävään astiaan ja mittaa joukkoon 3 tl liivatejauhoa, annan hetki turvota.

Vispaa 2 dl kuohukermaa yhdessä 3 rkl karppia sokeria kanssa vaahdoksi.

Laita turvonnut liivate-sitruunamehu mikroaaltouuniin 20 sekunniksi ja lisää sitten mascarponen joukkoon hyvin sekoittaen.

Yhdistä lopuksi mascarponeseos vaahdotetun kermavaahdon sekaan ja täytä piirakkapohja. Anna vetäytyä jääkaapissa 4 tuntia (pakkasessa 2 tuntia).

Koristele piirakka marjoin ja sitruunan/limen viipalein.



5 Comments

VHH/KETO, 2 x VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN JA HERKULLINEN PASTA, PEKONI SEKÄ PINAATTI




Joskus se onnistuu heti, joskus se vaatii paljon työtä. Tällä kertaa mentiin vaikeimman kautta, mutta kun lopputulos oli tämä, siis jumalaisen hyvää vähähiilihydraattista pekoni- ja pinaattipastaa, niin ei se enää niin harmita.

Olen kyllä miettinyt paljon, olenko peräti masokisti, kun illalla töiden jälkeen, kellon ollessa jo 19.00, ryntään keittiöön moneksi tunniksi (välillä jopa puoleen yöhön) keittelemään ja kokeilemaan uutta reseptiä.
 
Eikä siinä vielä kaikki, sillä arvaa vaan miltä se keittiö näyttää kymmenien likaisten astioiden, avattujen purkkien ja pussien jälkeen. Jälki on kuin maanjäristyksen jäljiltä ja sitten ennen nukkumaan menoa, se kaikki on siivottava ja laitettava paikat kuntoon, huoh!


Mun oli tehnyt mieli jo pidemmän aikaa pastaa, olihan viimeisestä  pasta-ateriasta jo yli 5 kk.

  ensimmäinen yritys:  pinaattipastaa kanapullia ja juustokastiketta,   kuten huomaat liian paksua ja kumimaista  (ohjeessa liikaa psylliumia)


Netti on pullollaan vähähiilihydraattisia ketopastoja, mutta kokeiltuani niistä useita eri versioita, en sitä omaa, itselleni maistuvaa reseptiä löytänyt. Joku oli ihan mautonta, joku maistui liikaa munalta, jotkut liian paksuja ja kumimaisia. Meinasin jo lopettaa kokeilut, sillä ajatus pastasta parin illan jälkeen ei enää kauheasti innostanut, se tuli jo korvista ulos!


Olen kuitenkin sellainen ihminen, joka ei helposti jätä leikkiä kesken ja onneksi tällä kertaa tuo kaikki vaiva palkittiin.

Lopputuloksena syntyi erittäin maukasta, ohutta ja vähähiilihydraattista pastaa kahdella tapaa eli  pekoni- ja pinaattipastaa. 



Kummatkin ketopastat maistuvat tosi hyviltä ihan sellaisenaan, mutta enemmän niistä kuitenkin saa irti, kun paistat kylkeen joko sieniä tai miniluumutomaatteja.


Pasta valmistuu n. 20 minuutissa lautaselle, joten mikään työläs ruoka ei ole kyseessä. Yhdestä pellillisestä riittää kahdelle ja kaksinkertaistamalla ohjeen, niin siitä ruokailee jo 4 kertaa. Paista pasta myös silloin kahdessa erässä, että se on oikean paksuista ( uunipelti  40 x 35).


Valmis pasta säilyy jääkapissa pari päivää hyvänä, joko tiiviiseen purkkiin tai pussiin pakattuna (olen kuullut joidenkin myös pakastaneen, mutta itse en ole vielä kerennyt kokeilla).


Valmista vähähiilihydraattista pastaa ei enää keitetä, vaan lämmitys tapahtuu joko mikrossa tai nopeasti pannulla kastikkeen seassa lämmittäen.



Ja sitten ohjeeseen, että pääset sinäkin pian näitä nauttimaan.



VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN PEKONIPASTA


Raaka-aineet:

  • 2 munaa
  • 120g (n. 4 rkl) philadelphia tuorejuusto (mielestäni maustetut eivät toimineet)
  • paketti pekonia, josta 4-5 siivua paahdettua pekonia pastataikinaan
  • 2 rkl parmesan juustoraastetta
  • ripaus pippuria, valkosipulijauhetta, suolaa
  • 10g psylliumia (n. 1 rkl)
  • öljyä


OHJE:

Aseta uunin lämpötilaksi 170 astetta.

Levitä pekonisiivut leivinpaperin päälle uunipellille, laita lämpiävään uuniin ja paista rapeiksi.

MUISTA PEKONIEN JÄLKEEN ALENTAA UUNIN LÄMPÖTILA 150 ASTEESEEN!

Riko munat kulhoon ja sekoita rakenne rikki.

Lusikoi tuorejuusto, mausteet, jäähtyneet pienityt pekonipalat sekä parmesan juustoraaste tehosekoittimeen (tarvitset terällisen mixerin) ja aja seos sileäksi massaksi, jos jostain syystä terä ei jaksa leikata pekonia pieneksi, lisää tilkka kermaa joukkoon. Lisää se sitten sekoittaen munien joukkoon.

Lisää lopuksi psyllium ja anna taikinan levätä n. 5 minuuttia, että se turpoaa.

Laita leivinpaperi uunipellille ja levitä oliiviöljyä kevyesti paperin päälle. Kaada pastataikina keskelle peltiä ja öljyä toinen leivinpaperi kanneksi päälle (öljytty puoli alaspäin).

Painele taikina käsin (paperin päältä) koko pellin kokoiseksi, ohueksi levyksi. Paista pastataikinaa 10 minuuttia uunin keskitasolla ja annan jäähtyä. Ota päällimmäinen paperi pois ja rullaa pastalevy tiiviiksi rullaksi. Leikkaa sitten rullasta 1/2 - 1 sentin levyisiä pastarullia.

LISUKE PEKONIPASTALLE

  • 1 dl pienittyjä sieniä (mm.suppilovahveroita, sekasieniä,herkkusieniä, itse käytin shimeji sieniä)
  • 1 silputtu sipuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • loput pekonisiivut (taikinasta yli jääneet)
  • valkopippuria, suolaa, persiljaa
  • voita paistamiseen


Lisää nokare voita pannulle ja anna sienten sekä silputun sipulin  ruskistua ja pehmetä. Lisää lopuksi hienonnettu valkosipulinkynsi sekä mausteet, pekonisilppu ja persilja. Sekoita pekonipasta paistoksen sekaan ja anna hiukan lämmetä.




VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN PINAATTIPASTA



Raaka-aineet:

  • 2 munaa
  • 60g (n. 2 rkl) philadelphia tuorejuustoa (valmiiksi maustetut eivät mielestäni toimi)
  • 1 rkl majoneesia (30g)
  • 40g tuoretta pinaattia (pieni kahvikupillinen)
  • ripaus suolaa ja sitruunapippuria
  • 20g psylliumia (n. 2 rkl)
  • öljyä voiteluun


OHJE:

ASETA UUNIN LÄMPÖTILAKSI 150 ASTETTA

Riko munat kulhoon ja vispaa rakenne rikki.

Mittaa tuorejuusto, majoneesi, pinaatinlehdet ja mausteet mixeriin ja aja seos sileäksi massaksi. Sekoita massa munien kanssa ja lisää lopuksi 2 rkl psylliumia. Anna taikinan seistä n. 5 minuuttia.

Laita leivinpaperi uunipellille ja voitele kevyesti oliiviöljyllä. Kaada pastataikina keskelle peltiä ja öljyä toinen leivinpaperi kanneksi päälle (öljypinta alaspäin).

Painele taikina käsin (paperin päältä) koko pellin kokoiseksi, ohueksi levyksi. Paista pastataikinaa 8 minuuttia uunin keskitasolla ja annan jäähtyä. Ota päällimmäinen paperi pois ja rullaa pastalevy tiiviiksi rullaksi. Leikkaa sitten rullasta korkeintaan sentin levyisiä pastarullia.

LISUKE PINAATTIPASTALLE

Miniluumutomaatteja, pieni silputtu sipuli, 1 valkosipulinkynsi, yrttejä, voita.

Laita nokare voita pannulle ja lisää sipulisilppu, hienonnettu valkosipulinkynsi sekä miniluumutomaatit.

Anna tomaattien ja sipulin paistua pehmeiksi (painele tomattien rakennetta hieman rikki lastalla. Mausta kevyesti suolalla, pippurilla sekä yrteillä.

Sekoita valmiin paistoksen sekaan pinaattipasta, anna lämmetä, varo sekoittamasta pastaa rikki.



4 Comments

Seuraa myös intagramissa

mukana

Mukana

mukana

mukana
Keski-Uudenmaan blogit Kublo

Follow by Email

Sisällön tarjoaa Blogger.

Hae reseptejä

Hae tästä blogista

tykkää myös Facebookissa

liity blogini lukijaksi tästä